maanantai 9. toukokuuta 2011

Ihanat takkikullat





Nyt kun ei oikein vielä tiedä, onko vuodenaika kevät vai kesä ja vastaako ikkunanäkymä saati sääennustus todellisuutta, tietynlainen takki on ihana asia. Välikauden takin pitää olla kevyt ja sellainen, joka ei ole liian kylmä eikä liian kuuma. Sen on hyvä näyttää tyylikkäältä myös auki liehuen ja oltava sopivan neutraali, niin että se toimii asussa kuin asussa ja toisaalta asu ilman sitä.
Oma kestosuosikkini on tämä sukulaistädin python-kuvioitu silkkitakki 50- tai 60-luvulta. Se on niin kepeän ilmava, ettei sitä oikein edes tunne. Silti paljain säärin espadrilleseissa vietetty päivä olisi ollut pahasti vajaa ilman sitä.
Kuvat: Le Fashion, R du Jour

3 kommenttia:

  1. Oi mikä ihana aarre sinulla on, vajaamittaiset hihat ovat piste iin päälle!
    Nämä takkijutut kolahtaa aina, itse kun en osaa oikein ilman takkia lähteä mihinkään vaikka olisi kuinka lämmin. Ainakin ohut neuletakki pitää olla aina mukana :)

    Marde

    VastaaPoista
  2. vau!itsekin juuri pähkäilin takkiasioiden kanssa.tarvitsisin pitkän takin, joka ei olisi liian päällystakkimainen, joka sopisi kaiken kanssa, ja jossa olisi joku juju.tuo sinun on kyllä täydellinen,kuten koko asu :)

    VastaaPoista
  3. Jos on kärsivällisyyttä, niin luulen että parhaiten ei liian päällystakkimaisia takkilöytöjä tekee vintage-kaupoista. Pitäisi vaan yrittää nähdä monesti vähän väärän mallisten vintagevaatteiden mahdollisuudet sen jälkeen kun käyttää ne ompelijalla muokattavina. Paljon ei tarvitse tehdä, mutta monesti pienillä korjauksilla mittasuhteisiin vaatteesta saa modernin tuhoamatta silti sitä sen edustaman ajan henkeä. Mutta ainakin itselläni niiden mahdollisuuksien oivaltamisessa on vielä aika paljon tehtävää :) Mm. omassa takissani hihat olivat olleet vajaata rannemittaa, mutta minua huomattavasti pienikokoisemmalla sukulaistädillä. Joten hihoista käännettiin vielä vähän lisää, niin että niistä tuli minulle 3/4 -mittaiset eikä jotenkin hassun tyngät.

    VastaaPoista