perjantai 20. elokuuta 2010

Valmiiksi tavoille opetettu




Eilisen bloggauksen jälkeen rakkaus syttyi uudelleen, Fendin Peek-a-Boo -laukkuun.
Niin paljon kuin toivon olevanikin koulukirjaesimerkki kaikin puolin täydellisestä Birkin-tytöstä - ja vielä joskus olenkin, viimeistään sitten, kun vielä joskus keinuttelen omaa Birkiniä käsivarsillani - totuus on, että vaikka miten rakastankaan laukkujani, kannan ja käsittelen niitä kieltämättä aivan liian hövelisti.

1) Usein - melkein aina - lasken käsilaukun lattialle, vaikka tiedän, että se pitäisi asetella tuolin selkänojalle ellei jopa laukkukoukkuun, niin kuin tunnollisimmat o i k e a s t i tekevät. Moskovassa on kuulemma kahvila, joissa laukuille on oma tuoli. Suomessa jos moista yrittää, joku tulee kysymään merkitsevästi minua, ei tuolilla lepuuttavaa laukkua, katsoen "onko tämä tuoli vapaa (eli voisitko viedä sen laukkusi ja samalla itsesikin jonnekin muualle ja ajatella vähän muitakin!!) "

2) Laukkuihini tulee tahroja, mustekynän jälkiä, salaatinkastiketta, selittämättömiä mustia naarmuja - you name it.

3) Kannan laukuissani päivän mittaan niin paljon tavaroita, tai liian painavia tavaroita kuten läppäriä tai ruokaostoksia, että niiden pohjat pullistuvat ja venyvät.

4) Pakkaan laukkuni liian täyteen ja aivan liian epäjärjestelmällisesti. Vesipullo, paperipinot ja muistikirjat kurkistelevat jatkuvasti laukun suulta. Avaimet, kännykkä ja kynä ovat aina jossakin pohjattomissa syövereissä tai väärissä lokeroissa.

5) Ja viimeiseksi - mistä useimmiten minulle huomautetaan - en muista/ehdi/jaksa juuri koskaan sulkea laukkujani. Chanelin läppä repsottaa auki, Balenciagan vetoketju on lähes koskematon ja LV:n shopperin toinen sanka on säännöllisesti ihan jossain muualla kuin olkapäälläni.

Ja tästä päästiinkin alkuperäiseen aiheeseen - Fendin Peek-a-Boo olisi hyvin täydellisesti elämäni näköinen laukku! Valmiiksi ajateltu rennon käyttäjän näköiseksi - auki pidettäväksi ja huolettomasti pakattavaksi, mutta silti kaunis sekä ulkoa että sisältä. Peek-a-Boo on luotu "rakastan laukkuani, mutta rakastan elämää vielä enemmän" -laukuksi, eikä sellaiseksi "elämä on se asia, joka tapahtui, kun järjestelin ja vaalin laukkuani ja yritin uskotella voivani kantaa sitä täydellisesti" -laukuksi.

7 kommenttia:

  1. Ihanasti kirjoitettu :) ja aivan kuin tunnistaisin tuosta myös itseni ;) ja Peek-a-Boo on kyllä upea laukku!

    VastaaPoista
  2. Fendi Peek-a-boo on mahtava naistenlaukku kyllä. Varsinkin jos tilaisit semmoinen jossa olisi kirkkaanvärinen pythonin tai rokka-vuori. Mahtavat. Nää oli kuuminta Milanossa keväällä, varmaan vieläkin.

    Birkin/HAC ovat muuten mahtavat monikäyttölaukut. Minulla on ne aina lattialla/maassa/kannan ruokaa/vaikka mitä niissä (ja tiedän että ne kestää sitä). Ainut ongelma jota tiedän on että ovat raskaat ja että eivät aina sovi kaikkin tilanteisiin:( Mutta hmm. Free workout?!

    VastaaPoista
  3. Mulla MELKEIN otti sydämestä lukea tuota listaa :D Minä olen kanaemo laukkujeni suhteen.

    Mutta Peek-a-boo olisi kyllä jotain täydellistä..

    VastaaPoista
  4. Aah, Peek-a-boo olisi kyllä yksi mun haavelaukusita myös! :)

    VastaaPoista
  5. Ma olen hyvin samanlainen laukkujeni suhteen kuin sina. Vaikeat sulkumekanismit varsinkin ovat kammotus ja jos sellainen laukussa on sita ei koskaan tule kaytettya. Lattialle laittamista koitan valttaa kun muistan ihan bakteerien takia lahinna. Laukun pohjassahan ne kulkeutuvat katevasti joka puolelle kotiin/autoon, jne.. Mutta muuten laukussa taytyy olla elamisen makua, kayttoesineitahan ne ovat. Ma en usein edes muista mita merkkia laukkuni ovat, saati niiden nimia ;-) Bloggaamisen myota olen alkanut kiinnittamaan nimiin / merkkeihin enemman huomiota. Yksi saanto mulla on etta koitan valttaa kayttamasta kovin vaaleita nahkalaukkuja tummien farkkujen kanssa. Sen verran moni laukku saanut tumman denim tahran jota ei saa millaan pois..ja sekos minua sitten on arsyttanyt, kun en myoskaan tykkaa likaisista tai homssuisen nakoisista laukuista..

    VastaaPoista
  6. Jos yhtään lohduttaa, kuvista päätellen Jane Birkin itsekin sulloo Birkin-laukkunsa aivan liian täyteen, eikä epäröi laskea sitä kadulle :)

    http://blog.stylehive.com/images/uploads/birkin_big.jpg

    http://media.photobucket.com/image/jane%20birkin%20birkin-bag/cottonshrinks1/jbirkin21.jpg

    Mun mielestä nimenomaan Birkin jos joku laukku on sellainen että sen saa sulloa liian täyteen ja roikottaa miten sattuu. Muistaakseni Kate Moss käytti valkoista Birkiniään vaippakassinakin... :D

    VastaaPoista
  7. Hih, ihanaa että on muitakin ei niin turhan tarkkoja laukkuihmisiä! Ehkä mä vielä joskus kannan ruokaosotkset kotiin Peek-a-boossa ja Birkinissä Janen, Katen ja Jepsukan jalanjäljillä :)

    Mutta joo, täytyy sanoa, että valkoisten ja vaaleiden laukkujen kanssa olen itsekin alkanut varoa vähän enemmän, koska niiden pinnan kanssa ei ole leikkiminen..ehkä siksi myös suurin osa laukuistani on tasaisen tummia :)

    Mulberryn ruskean Elginin sain aikoinaan aika pian hankinnan jälkeen läikikkääksi ihan vain saateessa. Tilanne oli aika sietämätön, kunnes päätin pyyhkiä koko laukun pinnan kostutetulla säämiskällä. Nyt pinta on patinoituneesti alkuperäistä tummempi, mutta ei ainakaa läikikäs! Ja saman käsittelyn jouduin toistamaan myös kosteaa elämää nähneille Mulberryn kalenterinkansille...

    VastaaPoista