perjantai 16. heinäkuuta 2010

Huiveja ja hyviä muistoja


No nyt niitä huiveja tulee - ja vähän tarinoita :) Christian Lacroix'n huiveihin hurahdin muutama kevät sitten Parsiisissa. Tätä ja toista pienempää mukaani lähtenyttä huivia sovittelin - myönnetään k a u a n - matkaseurana olleen Leenan tuskaillessa Le Bon Marchén nojatuolissa päätöksen vaikeutta, muutenkin pitkäksi venähteeneen shoppailukierroksen päätteeksi.

Matka oli ihana, mutta huivin suhteen iski myöhemmin epävarmuus. Moni asia, joka sopii Pariisiin ei aina tunnu oikealta Suomessa: Pariisi-syndrooma (hah, mutta ei siis se, joka on diagnosoitu Wikipediassa) Olin viime talvena jo myymässä huivia Ruuturouvassa, mutta tulin toisiin ajatuksiin ja kävin hakemassa sen takaisin kotiin :) Ja nythän niitä ei Lacroix'n lopetettua enää kaupoista saakaan..

YSL:n Muse-logolla somistetut aurinkolasit ovat taas toissatalven Pariisin-matkalta, jumalaisesta aurinkolasikaupasta, ihan Didier Ludotin putiikin vierestä :)

Ja Chanelin klassiset korvakorut sain tänä talvena syntymäpäivälahjaksi silloiselta poikaystävältäni - täydellinen valinta! :)


Swarovskeilla koristetut Niki de Paimpolin -bikinit taas sain vuosia sitten näihin aikoihin myöhästyneeksi nimipäivälahjaksi ex-ex-ex-ex -poikaystävältä. En ole ikinä saanut niin hyvää ja täydellisen kiireetöntä palvelua bikiniostoksilla, kuin Monte Carlon suosikissani, Métropolessa :)
Alexander McQueenin jokerityylitellyn pääkallohuivin löysin kuumimman buumin aikaan Juan Les Pinsistä kivasta pikkukaupasta, jossa myytiin hyvällä maulla valikoituja design-juttuja. Laukku on A.P.C:n, toppi Mangon alesta, shortsit H&M, rannekorut vintagea ja aurinkolasit Oliver Peoplesin. Löysin ne pari vuotta sitten New Yorkin Sohosta ja samalla tutustuin ensimmäistä kertaa koko merkkiin. Tyylikäs retrodesign LA -tyyliin vei välittömästi jalat alta!


Yölenkillä hiuksia kurissa pitänyt tähtihuivi on Valkoisesta elefantista, shortsit Äidin vintagea, toppi Wescin. Simpukkakoru on tuliainen Liisalta pikkusaarelta Thaimaasta ja sykemittari Suunnon, jonka käyttöohjeita en sitten
lopulta taaskaan - poikaystävän puuttuessa - itse muistanut.
Tämän päivän muistiläksy: opettele aina itse käyttämään elektronisia laitteitasi ;)
Kuvasin eilen kotona muotikirjojani ja niistä tarkemmin lähipäivinä. Mutta lopuksi vielä muutama hyvä vinkki muotipitoiseksi kesäpokkariksi rantakassiin ;) Itse siirryn seuraavaksi äidin huomaavaisesti kirjastossa tytärtään varten poimimaan Candace Bushnellin Kynsinhampain -kirjaan :)

2 kommenttia:

  1. Suunnon sykemittarit ovat vaikeita myös sen jälkeen kun on lukenut käyttöohjeita. Ne ovat epäonnistunneet aika kunnolla siinä "käyttäjäystävyllisyydessä"..
    Tykkään sun blogista :-)

    VastaaPoista
  2. Hih, huomasin sun blogista, että silläkin suunnalla on ollut katkeruutta Suuntoa kohtaan ;) mahtavaa vertaistukea eli en ole ihan täys blondi ;)

    Ne käyttöohjeetkin on jo niin uuvuttavan näköiset, että ei houkuttele yhtään tutustumaan...sitä paitsi, kun ei todellakaan tarvitsisi tietää kuin syke, kulunut aika, juostu matka ja palaneet kalorit..kaikki muu on ainakin itselleni ihan turhaa. Mutta kyseinen mittari tulikin ostettua -yllätys, yllätys - aika pitkälti ulkonäkösyistä, joten en edes tajunnut millaiseen korkeampaan elektroniikkaan olin sotkeutumassa. Huoh..

    Onneksi mulle on nyt jo luvattu miehistä tukea Suunnon suhteen ;) Gotta love men♥

    P.S Sulla on myös todella kivannäköinen ja inspiroiva blogi, tykkään!! :)

    VastaaPoista