tiistai 4. toukokuuta 2010

Kateudesta beigenä








Täydellisestä beigestä (ei näköjään) voi puhua tarpeekseen. Käyn joka syksy sovittelemassa kamelinvärisiä villakangastakkeja Max Maralla, mutta vaikka materiaaleissa ei todellakaan ole ollut valittamista, niin sitä oikeaa mallia ei vieläkään ole löytynyt. Ehkä ensi syksynä. Ehkä seuraavana.



Beige on samalla tavalla kranttu väri kuin mustakin, että laadukkaat materiaalit - ja leikkaukset - erottuvat kyllä muusta massasta mennen tullen.
Toinen haaste ovat housut. Nuo Dries Van Notenin syysmalliston kapealahkeiset näyttävät kyllä täydellisiltä isolla T:llä. Nyt pitäisi vain saada jalkoihin kymmenen senttiä lisämittaa pituussuuntaan ja saman verran pois toisesta suunnasta ;)
Nilkkasukkien ja korkkareiden yhdistelmä on testaamisen arvoinen, vähintäänkin kotipeilin edessä. Aion lähteä siinäkin liikkeelle beigeä beigellä -linjalla :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti